keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Muumin tarina eli miten muumit syntyivät

Muumipeikon hahmo syntyi sattumalta, kun Tove eräänä kesänä kävi veljensä Per Olovin kanssa kirjallista väittelyä filosofiasta kesämökillä saaristossa ulkohuussin seinällä. Tove siteerasi Kantia, mihin Per Olov vastasi vähättelemällä Kantia. Niinpä kostoksi Tove piirsi rumimman kuvittelemansa olennon kuvan. Tuo piirros huussin seinässä on ensimmäinen kuva muumeista. Tosin kuvan alla lukee snork eli niisku!

Muumipeikon nimen taasen keksi Toven eno, jonka luona Tove majaili 1930-luvulla opiskellessaan Tukholmassa. Einar-eno oli lääkäri ja varoitti Tovea yösyömisestä. Eno yritti pitää Toven poissa ruokavarkaista pelottelemalla, että komerossa saattoi kohdata "muu-uu-uumipeikkoja", jotka painoivat kylmän nenänsä ihmisen sääreen tai puhalsivat niskaan kylmää huurua. Nämä olennot asustivat enon mukaan kaakeliuunin takana. Mumintrollet-sana oli siis Einar-enon keksintö. Muumipeikko oli Einar-enon ja Toven yhteinen leikinlaskun aihe, sukua kansanperinteen pelottaville kotihahmoille, jotka ilmoittivat olemassaolostaan viimana ja ikävinä henkäyksinä. Päiväkirjoissaan Tove käytti muumipeikkonimitystä kuvaamaan asioita, jotka tuntuivat kammottavilta tai aavemaisilta.

Ensimmäisissä muumimaalauksissa 1930-luvulla muumi oli välillä musta. Muutenkin peikon ulkoinen olemus on erilainen verrattuna myöhempiin muumeihin: kuono on ohut ja pitkä, ja ensimmäisiltä muumeilta saattoi puuttua häntä ja jopa korvatkin. Muumit muistuttivat alussa sovinnaista peikkokuvaa. Tove Jansson on sanonut, että jos täytyisi etsiä joitakin muumien ulkonäköön vaikuttaneita esikuvia, tulisivat kysymykseen lähinnä John Bauerin suurinenäiset peikot. 

Uusi vaihe muumien historiassa alkoi, kun Tove työskenteli Garm-lehden kuvittajana. Varhaisissa Garm-kuvituksissa Tove käytti toistuvasti kahta erityyppistä piirroshahmoa. Toinen oli paksu ja isokorvainen olento, joka muistutti vähän muumipeikkoa. Toinen oli laiha, usein vihainen, pienikorvainen piiskahäntä, josta kehittyi Toven nimimerkkihahmo Snork. Hahmon olemus pyöristyi vähitellen, ja se alkoi muistuttaa yhä enemmän muumipeikkoa. Snork esiintyi Garmissa ensi kerran vuonna 1943. Vuonna 1939 Snork-piirroshahmo yhdistyi enon vuosia aiemmin mainitsemaan Mumintrollet-nimeen, kun Tove alkoi kirjoittaa ensimmäistä Muumi-kirjaansa.

Snorkin ensiesiintyminen.

2000-luvun alussa huussin seinästä löytynyt Snork.

Kummitus, josta kehittyi muumipeikko. Toven päiväkirjasta 1932.

Musta muumipeikko. 1934.

Musteja muumeja jäälohkareella. 1932.

Musta muumipeikko. Luultavasti 1930-luvulta.

Toinen musta muumipeikko soutaa, toinen kurkkii majakan ovesta.
Luultavasti 1930-luvulta.

Varhaiset hattivatit. Luultavasti 1930-luvulta.

Snork ja muut alitajunnan olennot.
Luultavasti muumien ensimmäinen julkinen esiintyminen.
Kuvitusta Julen-lehteen 1941.

Snork ensimmäisen kerran Garmissa 1943.

Garmissa 1940-luvulla.

Garmissa 10.10.1944.

Ajoittamaton, varhainen muumikuva.

Ajoittamaton, varhainen muumikuva.


Jonkinlainen Muumitalon prototyyppi lienee nähtävissä tässä vuoden 1943 piirroksessa, joka kuvaa Marokon taiteilijasiirtokuntaa, onnelaa, jonka Tove piirsi Atos Wirtaselle lähettämässään kirjeessä:




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti