perjantai 14. syyskuuta 2012

Tove Janssonin ura

 
Pieni Tove Jansson piirtää.

Tove Jansson tiesi pienestä pitäen haluavansa taiteilijaksi. Hän oli lahjakas piirtäjä sekä oiva tarinankertoja. Tove kirjoitti lapsena monia kertomuksia, jotka hän myös kuvitti ja joita hän yritti myydä kustantamoille, mutta vain yksi niistä julkaistiin. Kirja on nimeltään Pipu ja Kalle ja Ahdin mustekalat, ja se julkaistiin vuonna1933 salanimellä Vera Haij.

Ensimmäisiä piirroksiaan ja kuvituksiaan Tove alkoi julkaista lehdissä 1928, ensin lastenlehdissä ja sittemmin aikuistenlehdissä, mm. Garmissa, johon myös hänen äitinsä piirsi. Pitkään Toven pääasiallinen tulonlähde olivat kuvitustyöt. Kuvitusten, pilapiirrosten, kansikuvien, postikorttien ym. piirustusten lisäksi Tove julkaisi myös kirjallisia tuotoksia. Vuosina 1934–1940 hän julkaisi eri yhteyksissä noin tusinan novellia ja pakinaa. Tove aloitti Garm-uransa 1929. Tove avusti Garmia lehden lopettamisvuoteen 1953 asti. Tove ehti Garm-uransa aikana piirtää lehteen 500 pilakuvaa, sata kansikuvaa sekä lukuisia runo- ja kronikkakuvituksia.

Nuori Tove Jansson maalaa.

Tove kirjoittautui äitinsä entiseen opinahjoon, Tukholman taideteolliseen kouluun syksyllä 1930 ja opiskeli siellä kolme vuotta. Tove palasi kesällä 1933 Helsinkiin ja alkoi opiskella syyskuussa Taideyhdistyksen piirustuskoulussa eli Ateneumissa, jossa hänen isänsä aikoinaan opiskeli. Näin Tove seurasi sekä isänsä että äitinsä jalanjälkiä opintojen suhteen. Opinnot Ateneumissa tökkivät, sillä opettajat eivät osanneet innostaa opiskelija-Tovea, joka keskeytti opintonsa välillä kuukausiksi. Tove lopetti opiskelut Ateneumissa 1937.

Tove Jansson Ateneumissa 1930-luvulla.

Tove hankki yhteisen ateljeen muutaman opiskelutoverinsa kanssa 1936 Tähtitorninkadulta, tosin ateljeeonni kesti vain yhden kevään. Tove vuokrasi ateljeen itselleen keväällä 1937 Vänrikki Stoolin kadulta, mutta siitäkin hän luopui jo kesällä. Tovella oli monia muita lyhytaikaisia ateljeekokeiluja sodan aikana, mutta hänen ateljeeongelmansa ratkesivat vasta sodan jälkeen. Vuonna 1944 Tove sai ateljeen Ullanlinnankadulta, jossa hän asui kuolemaansa asti.

1937–1940 on kausi, jolloin Tove kypsyi taiteilijaksi ja löysi oman maalaustaiteellisen linjansa. Ajanjaksoon sisältyi ahkeraa työskentelyä kotimaassa, osallistumista lukuisiin erilaisiin näyttelyihin, muuttamista työhuoneesta toiseen sekä muutamia opintomatkoja. Läpimurtonsa taiteilijana Tove teki ensimmäisinä sotavuosina. Perinteisten taulujen lisäksi Tove teki töitä julkisiin tiloihin, mm. alttaritaulun Teuvan kirkkoon sekä Helsingin Kaupunginkellarin freskot. Tove ehti elämänsä aikana pitää monia näyttelyjä, ja lisäksi hänen töitään oli esillä lukuisissa yhteisnäyttelyissä.

Tove Jansson taidenäyttelyn avajaisissa 1940-luvulla.

Vuonna 1945 Tove julkaisi ensimmäisen Muumi-kirjansa Muumit ja suuri tuhotulva, jota seurasivat 1940-luvulla vielä Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Taikurin hattu. 1950-luvulla alkoi ensimmäinen muumibuumi, jolloin Tove julkaisi kolme uutta Muumi-kirjaa: Muumipapan urotyöt, Vaarallinen juhannus, Taikatalvi. Lisäksi Tove alkoi tehdä Moomin-sarjakuvaa, joka lisäsi Muumien suosiota ennestään. Monin tavoin lahjakas Tove koki olevansa ennen kaikkea taidemaalari, mutta myöhemmin uralla Muumit saivat vallan. Esimerkiksi piirtäessään sarjakuvaa vuosina 1954–1959 hänelle ei juuri jäänyt aikaa maalaamiselle. Niinpä sarjakuvan sopimuksen päättyessä 1959 Tove luopui sarjakuvapiirtäjän urastaan, ja sarjakuvaa jatkoi hänen veljensä Lars Jansson, joka oli jo aiemmin autellut sarjakuvan parissa.

Sarjakuvien ja virallisen Muumi-sarjan lisäksi Tove teki paljon muuta muumeihin liittyvää: teatteri- ja tv-sovituksia, lauluja, kuvakirjoja, maalauksia ym. Vuosina 1960–1970 julkaistiin Muumi-sarjan kolme viimeistä teosta: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, Muumipappa ja meri, Muumilaakson marraskuu. Viimeisessä kirjassa muumiperhe jättää Muumilaakson, mikä symboloi hyvin Toven elämää, sillä tuona aikana Tove hylkäsi muumit ja jatkoi loppu-uransa ajan aikuistenproosan ja maalaamisen parissa.

Tove Jansson taidenäyttelyn avajaisissa.

Tove tuotanto on hyvin monipuolinen, ja siihen sisältyy mm. asetelmia, maisemakuvia, muotokuvia, pilapiirroksia, kuvituksia ja abstrakteja maalauksia, romaaneja ja kuvakirjoja, novelleja, sarjakuvia, draamatekstejä ja oopperalibretto, runoja ja lauluja, seinämaalauksia, alttaritaulu ja lavastuksia, lasimaalauksia, kirjankansia, piirrettyjä kortteja, julisteita sekä mainoskuvia.

Tove taidenäyttelyssä.

Tove Jansson näyttelyssä luultavasti 1960-luvulla.

Tove omakuvansa vieressä.

Lähde: Erik Kruskopfin ja Boel Westinin Tove Jansson -elämäkerrat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti