sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Tove Janssonin elämän ja Muumien yhteydet


Muumi-teoksissa on paljon viittauksia Tove Janssonin elämään.


Lapsuus ja perhe

Tove sanoi joskus, että ei olisi voinut kirjoittaa, jos ei hänellä olisi ollut onnellista lapsuutta. Lapsuuden kokemukset ovat vahvasti läsnä Muumi-kirjoissa. Muumi-kirjojen perusjännite – vaarasta idylliin, idyllistä vaaraan – lienee peräisin myös Toven elämästä. Perhe tykkäsi tehdä retkiä, ja Toven isä rakasti myrskyä ja raivoavaa merta.

Olen ehkä kuvannut omaa perhettäni, ainakin sellaisena, kuin se oli silloin kun olin pieni: sekoitus huoletonta porvarillisuutta ja totista boheemisuutta. – Tove Jansson


Yksittäisiä asioita ja tapahtumia

Italiassa 1939 Tove hukkasi villahousunsa Gardajärveen. Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjassa Muumipeikon villahousut joutuvat krokotiilin kitaan!

Piisamirotta lukee filosofi Spenglerin töitä, samoja, joita Toven mieheke Atos Wirtanen 1940-luvulla luki.

Muumipapalla on sama syntymäpäivä kuin Tovella.

Toven rakkaus merta ja saaristoa kohtaan näkyy Muumi-kirjoissa hyvin selvästi. Muumipappa ja meri -kirjan saari sijaitsee kirjassa olevan kartan koordinaattien mukaan Pellingin saaristossa, jossa Tove vietti kaikki kesänsä.

Muumilaakson esikuva löytyy Tove Janssonin lapsuudesta. Jansson vietti lapsuuden kesiään myös Ruotsin puolella saaristossa, isovanhempiensa saaressa, Blidössä. Isovanhempien rehevä kotisaari näkyy Muumi-kirjoissa Muumilaaksona.

Kummelskärillä, Toven rakastamalla majakkasaarella, majakkaan johtivat huterat portaat, jotka pääsivät mukaan Muumipappa ja meri -kirjaan.

Muumit Rivieralla -sarjakuva pohjautuu Toven ja hänen äitinsä kokemuksiin Rivieran lomalla.

Eräänä jouluna Tove rikkoi perheen kallisarvoisen lasisen kuusenkoristepallon, mikä järkytti pikku-Tovea kovasti. Mutta viisas äiti totesi, että oikeastaan en koskaan pitänyt tuosta pallosta. Tällainen kohtaus on myös Kertomus näkymättömästä lapsesta -novellissa, jossa Ninni rikkoo hillopurkin.

Toven isän Faffanin apina toimi esikuvalle Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjan silkkiapinalle.

Taikatalvi-kirjan hurja lumisade lienee saaneen inspiraationsa Toven omasta lumimyrskykokemuksesta. Nuorena opiskelijana Tove matkusti Jämtlandiin hiihtämään yhdessä Harald-enonsa kanssa. Hurja lumimyrsky iski ja paiskasi sauvat käsistä, minkä takia eno ja Tove irrottivat suksensa ja ryömivät eteenpäin.

Tällaisia tosielämän inspiroimia hetkiä Muumi-kirjoissa on useita. Niitä löytyy myös Muumi-sarjakuvista. Lars Jansson on sanonut, että monet sarjakuvien tapahtumista ovat tuttuja omasta elämästä, mutta muokattuina.


Hahmot

Toven mukaan kahdella muumimaailman hahmolla on todelliset esikuvat: Muumimammalla ja Tuu-tikilla. Monet muutkin Toven rakkaat muistuttavat muumihahmoja tai ovat inspiroineet heitä.

Toven äiti on Muumimamma ja isä Muumipappa. Äiti edustaa turvallisuutta ja isä vaaraa ja jännitystä – näin on sekä Muumi-tarinoissa että Toven omassa elämässä.

Tuu-tikki  (Too-ticki) on Tuulikki Pietilä.

Nuuskamuikkunen sai hattunsa Atos Wirtaselta, mutta suurin osa hänen luonteestaan tulee Lars Janssonilta.

Tiuhti ja Viuhti (Tofslan ja Vifslan) ovat ystävykset Tove ja Vivica. Tiuhdin ja Viuhdin tapa leikitellä kielellä on peräisin Vivican ja Toven keskinäisistä kielileikeistä.

Tiuhdin lisäksi myös Tuhto (Toft) on muunnos Toven nimestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti