sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Muumien suosio

Jos Kalevalaa ei lasketa, Tove Jansson on Mika Waltarin ohella Suomen käännetyin kirjailija, ja hänen Muumi-kirjansa ovat valloittaneet lapset ja lapsenmieliset useissa maissa. Tässä tekstissä pohdiskelen muumien suosion syitä ja kerron muumien suosiosta Suomessa, kv-markkinoilla ja krääsäteollisuudessa.


Muumit ulkomailla

Ruotsalaiset ovat onnellisessa asemassa: he saavat lukea Muumi-kirjoja alkuperäiskielellä! Muumit ovat Ruotsissa tunnettuja, ja suomenruotsia jopa nimitetään muminsvenskaksi. Ruotsissa muumeista on tehty kaksi tv-sarjaa ja kaksi lyhytelokuvaa. 1900-luvun kahta suurinta pohjoismaalaista lastenkirjailijaa, Astrid Lindgreniä ja Tove Janssonia muuten yhdistää jännä asia: molemmat julkaisivat ensimmäisen lastenkirjansa (Peppi Pitkätossu, Muumit ja suuri tuhotulva) samana vuonna eli 1945. Muumeilla ja Pepillä on ilmestymisvuoden ja kansainvälisen supersuosion lisäksi myös kirjallisia yhtäläisyyksiä: molemmissa on sama auktoriteetteja vastustava kapinahenki, ja molemmissa on mukana anarkistihenkinen tyttöhahmo. Ruotsalaisilla on Peppi Pitkätossu ja meillä suomalaisilla pikku Myy!

Muumien kansainvälisellä suosiolla on ollut kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe oli 1950-luvulla, kun muumit valloittivat lännen ja erityisesti anglosaksisen maailman. Muumien ensimmäinen käännös ilmestyi Isossa-Britanniassa vuonna 1948. Kyseessä Taikurin hatun englanninnos Finn Family Moomintroll. 1950-luvulla Briteissä keksittiin alkaa tehdä muumeista sarjakuvaa, ja niin sai alkunsa Muumipeikko-sarjakuva, jota julkaistiin parhaimmillaan 40 maassa ja joka vei muumit kaikkialle maailmaan. Muumien suosiota Isossa-Britanniassa on selitetty sillä, että Muumi-kirjoilla on paljon yhtäläisyyksiä brittifantasiaan. Esimerkiksi Nalle Puh -kirjojen samankaltaisuus Muumi-kirjojen kanssa on huomattava.

Englanninnokseen tehty kansikuva.

Englanninnokseen tehty kansikuva.

Muumien kansainvälistymisen toinen vaihe tapahtui 1960-70-luvuilla, kun muumit valloittivat Itä-Euroopan ja Japanin. Euroopan maista erityisesti Puolassa muumit ovat suosittuja ja tunnettuja. Puolassa on valmistettu Muumien maailma -tv-sarja, josta on muokattu neljä elokuvaa, kaksi Puolassa ja kaksi Pohjoismaissa. Mörön puolankielinen nimi on muuten övershöpö: buka!

On tunnettu tosiasia, että japanilaiset rakastavat muumeja. Japanissa muumeista on tehty peräti neljä animesarjaa ja yksi anime-elokuva. Japanissa voi ostaa kaikenlaista muumikrääsää, ja maasta löytyy jopa muumikahviloita. Naantalin Muumimaailmassa japanilaisturistit ovat tuttu näky. Muumien suosiolle Japanissa on yritetty löytää monia selityksiä, kuten se, että muumeja voi lukea rivien välistä ja että huumori on hienovaraista. Suuremman suosion syyn arvellaan kuitenkin olevan enemmän temaattinen: muumit edustavat suurta vastakohtaa japanilaiselle yhteiskunnalle ja symboloivat sitä, mitä japanilaiset haluaisivat oman elämänsä olevan. Japanissa elämä on kiireellistä ja ihmisillä on paljon paineita kotona ja töissä, joten japanilaiset tarvitsevat utopian jaksaakseen arjessa. Tämä utopia on Muumilaakso. Muumien myötä Suomesta on syntynyt Japanissa erittäin positiivinen kuva.

Kolmas muumien kansainvälistymisvaihe koitti 1990-luvulla, kun muumien suosio levisi yhä laajemmalle uuden animesarjan myötä. Muumilaakson tarinoita -tv-sarjan tuottaja Dennis Livson on todennut: "Muumi on ainoa asia, jonka sekä israelilaiset että palestiinalaiset hyväksyvät." Muumi-kirjoja on käännetty kymmenille kielille, mm. karjalaksi, kymriksi ja katalaniaksi. Muumit ovat vapaamielisyydessään kohdanneet vastarintaa joissakin maissa. Saksassa Muumi-kirjoja sensuroitiin 1950-luvulla, ja saksannoksista jäi pois jotain sopimattomana pidettäviä kohtia. Viimeisin sensurointikohu tapahtui Kiinassa muutama vuosi sitten, kun muuminäytelmää yritettiin sensuroida.

Missähän muuten lienee syy sille, etteivät muumit ole vielä lyöneet läpi Yhdysvalloissa? Eikö markkinointi ole onnistunut, vai eivätkö amerikkalaiset vain ole kykeneväisiä vastaanottamaan muumien taikaa? Disney-yhtiö on tosin ollut kiinnostunut muumeista useaan otteeseen. Ensimmäiset yhteydenotot tulivat jo 1950-luvulla, ja vuonna 1975 Disney kyseli mm. Kuka lohduttaisi Nyytiä? -kirjan oikeuksien perään. Tove Janssonin kuoltua Disney uudisti tarjouksensa, ja tällä kertaa he halusivat Sophia Janssonin mukaan ostaa ”kaiken”. Muumeja on siis kosiskeltu kolmesti Amerikan markkinoille, ja kaikilla kerroilla vastaus on ollut ei. Ehkäpä hyvä niin. Disneyn tekemän muumielokuvan myötä muumit nousisivat luultavasti ennennäkemättömään suosioon ja Suomikin saisi mainetta, mutta olisiko se sen arvoista? Miettikääpä, mitä Disney on tehnyt esimerkiksi Nalle Puhille! Olisi aika kamalaa, jos muumien filosofiasta tehtäisin samankaltaista pullamössöä.


Muumit Suomessa

Muumit ovat Suomessa tänä päivänä hyvin rakastettuja ja todellinen kansallisaarre. Muumien suosio ei kuitenkin ollut aluksi Suomessa aivan läpihuutojuttu. Kesti yllättävän kauan, ennen kuin muumit saavuttivat arvostusta. Suomenkieliset suomalaiset eivät ensin ottaneet muumeja vastaan innokkaasti. Sotien jälkeen uskottiin, että lastenkirjallisuuden piti opettaa lapset kuriin ja nuhteeseen. Tähän muumimainen kasvatusfilosofia ("Kaikki hauska on hyvää vatsalle") ei oikein sopinut. Ensimmäinen Muumi-suomennos ilmestyi vasta 1952. Pian muumit kuitenkin saavuttivat suuren suosion, ja ensimmäinen todellinen muumibuumi koettiin jo 1950-luvulla. Tove Jansson esiintyi usein julkisuudessa muumien kanssa, ja Stockmannilla järjestettiin peräti muumipäivät. Viime jouluna Stockmannilla muuten paketoitiin joululahjat vanhaan viiskytlukulaiseen retromuumikäärepaperiin.

1990-luvulla alkoi uusi muumibuumi, joka on jatkunut tähän päivään asti. Syynä oli Muumilaakson tarinoita -tv-sarja, jolta ei varmasti ole voinut välttyä yksikään 1990-luvulla lapsuuttaan elänyt suomalainen. Muumit valtasivat Suomen lasten elämän. Markkinoille tuli hurja määrä muumioheistuotteita, joita myytiin järkyttävät määrät. "Muumibuumi ei voi jatkua ikuisesti", tuumi tutkija Mirva Saukkola vuonna 1994 Tyyris Tyllerö -lehdessä. 1990-luvun loppua kohden muumibuumi hiipuikin hieman huippuvuosista. Vuonna 1995 Moomin Charactersin silloinen toimitusjohtaja Christer Timgren kertoi, että erilaisten muumituotteiden myynnin "hullut vuodet" olivat 1992 ja 1993, jolloin Suomessa myytiin muumituotteita noin 200 miljoonalla markalla vuodessa. Vuonna 1995 myynti oli laskenut Timgrenin mukaan "selvästi". Muumituotteet eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään - päinvastoin! Uusia muumituotteita tulee kauppoihin koko ajan lisää. Hyvin harvassa ovat ne esineet, ruoat ja juomat, joita ei muumien avulla myytäisi. Moomin Characters Oy:llä menee taloudellisesti erittäin hyvin. Muumiyhtiö ei kuitenkaan pelkästään nautiskele rojaltien tuomista tuloista vaan myös vahtii muumituotteiden tasoa. Muumipeikon kuono ei saa olla liian pyöreä, eikä muumien värejä saa vaihtaa.

Muumibuumi on tuottanut markkinoille valtavan määrän muumikrääsää. Suomalainen voi elää koko elämänsä muumituotteiden ympäröimänä. Vauvana hän juo äidinmaidonkorviketta muumituttipullosta, mussuttaa muumituttia ja kakkaa muumivaippoihin. Hänet puetaan muumipotkupukuun, ja jalassa on muumisukat. Myöhemmin hän katsoo muumi-tv-sarjaa, selailee muumikurkistuskirjaa, pelaa muumitietokonepeliä, potkii pihalla muumipalloa ja leikkii muumifiguureilla. Kuralätäköissä häntä suojelevat muumikumisaappaat, muumikelloaan vilkaisemalla hän tietää mennä kotiin ajoissa, ja hiuksensa hän pesee muumishampoolla. Koulussa hän kaivaa muumirepustaan muumipenaalin, josta löytyy muumikyniä, -viivottimia ja -kumeja. Kotona hän syö pääruoan muumilautaselta ja nauttii jälkiruoaksi muumikarkkeja ja muumilimsaa. Hän nukkuu muumilakanoissa ja muumipehmolelu kainalossa. Aikuisena hän voi nautiskella muumiteetä muumimukista, joita hänellä on astiakaappi pullollaan ja joita hän keräilee fanaattisesti.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Onko vapautta rakastavien ja rahaa kammoavien muumien sielu myyty bisneselämälle? Mutta toisaalta: olisivatko muumit yhtä suosittuja ilman muumibuumia? Animeadaptaatiot, spin off -kirjat ja oheistuotteet yksinkertaistavat ja viihteellistävät muumeja - mutta on niillä hyvätkin puolensa. Tv-sarja koukuttaa lapset muumeihin, ja krääsä taasen pitää muumit lasten tietoisuudessa. Niiden avulla yhä uudet sukupolvet löytävät muumit, ja niistä on sitten hyvä jatkaa Tove Janssonin alkuperäisteosten pariin ja rakastua niihin.


Miksi muumit ovat niin suosittuja?

Vielä on vastaamatta visaisin kysymys: mihin muumien suosio perustuu? Joka maassa on oma syynsä rakastaa muumeja, mutta muumeissa on myös jotain universaalisti koskettavaa. Muumi-kirjat ovat ihailtavia lastenkirjoja: niissä ei ole pahiksia ja hyviksiä eikä väkivaltaa, perherakenne on erilainen, ja sukupuolierot ovat vähäisiä. Muumi-kirjoissa saa pelätä turvallisesti, ja niissä välitetään kurjimmista ja oudoimmistakin olennoista. Uskon, että Muumi-kirjojen suosion suurin syy on kuitenkin muumifilosofiassa, ainaisessa elämänilossa, lämpimässä ystävyydessä ja suvaitsevaisuudessa. Ehkäpä meistä jokainen toivoisi tämän Kuvitteluleikki-sarjakuvan Surku-koiran tapaan olevansa vähän muumimielisempi. :)


Lähde: muumitutkijat (mm. Janina Orlov, Boel Westin, Juhani Niemi), lehtijutut, Wikipedia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti