tiistai 6. elokuuta 2013

Muumimaailma

Lapsuuden haaveeni toteutui, kun pääsin käymään tänä kesänä ensimmäistä kertaa elämässäni Muumimaailmassa! Se oli vallan mainio kokemus.

Muumitalo!

Muumimaailma perustuu Dennis Livsonin tuottamaan Muumilaakson tarinoita -tv-sarjaan, joten Tove Janssonin alkuperäisteokset eivät siellä ole edustettuina. Tämä on valitettavaa mutta ymmärrettävää. Suurimmalle osalle lapsista juuri animaatiosarjan muumitodellisuus on se oikea. Muumimaailma kunnioittaa Toven teosten henkeä parhaiten Teatteri Emman ja muumimusiikin kautta. Teatterissa on koko päivän ajan ohjelmaa, ja Muumimaailman kaduilla raikaa laulu koko ajan. Tosin Teatteri Emman esitykset ovat sangen simppeleitä tekeleitä, ja muumilaulut taasen ovat noita animaatiosarjasta tuttuja renkutuksia. Olisipa hienoa nähdä Teatteri Emman lavalla esitettävän Toven muuminäytelmiä ja muumihahmojen laulavan Toven alkuperäisiä muumilauluja!

Muumihahmot laulavat tuttua laulua.
Paapapapaappa....

Muumimaailmassa minua viehätti eritoten ihmisläheisyys. Kaikki tärkeimmät animaatiosarjan hahmot seikkailivat ympäri Muumimaailmaa ja puhuttelivat kävijöitä. Kävin muutama vuosi sitten Pariisin Disneylandissa, ja siellä ei saanut antautua keskusteluun Lumikin kanssa, mutta Muumimaailmassa Hosuli juttelee oikein mielellään vieraan kanssa. Hauskaa on eritoten se, etteivät hahmojen näyttelijät tehneet eroa aikuisen ja lapsen välillä. Sadun maailma säilyi särkymättömänä.

Drontti Edvard!

Näyttelijöistä ehdottomasti loistavin oli Noita. Hän oli aidosti hieman pelottava hahmo, sillä Noidan suusta saattoi tulla mitä tahansa. Näyttelijä veti aivan loistavaa show'ta: kiukutteli, uhkaili ja illisteli vierailijoille. Noita oli niin viihdyttävä, että palasimme hänen luokseen uudestaan ja uudestaan. Isommat lapset aivan rakastuivat Noidan ilkeilyihin - tosin pienimmät saattoivat oikeasti säikähtää. Ja mikseipä joku isompikin... Kaverini kysyi Noidalta, josko tämä tulisi hänen kanssaan kuvaan. Noita vastasi: "No en todellakaan tule noin ruman ihmisen kanssa!" Siinä meni aikuinen ihminen hiljaiseksi... :D Oikeastaan vasta Muumimaailmassa ymmärsin, että Noita, tämä animaatiosarjaa varten luotu aivan uusi hahmo, sopii muumien maailmaan kuin nakutettu, sillä hänessä on samanlaista virkistävää ilkimysenergiaa kuin pikku Myyssä.

Aliisa ja Noita.

Parasta Muumimaailmassa ovat kuitenkin itse muumit. Voi sitä onnea, kun pääsee Muumimammaa halaamaan! Siinä muuttuu hetkessä lapseksi. Muumimaailmaan kannattaa mennä lapsen kanssa, sillä on erittäin liikuttavaa ja suloista katsella, kuinka pienet lapset uskovat muumit aivan ihkaoikeiksi. Pienimmät lapset menivät aivan onnesta sekaisin, kun tapasivat muumit ja tarrautuivat näiden jalkoihin kiinni.

Merenhuiske.

Muumimaailman ehdottomiin must-juttuihin kuuluu myös japanilaisten turistien bongaus. Paikalla oli paljon ulkomaalaisia turisteja. Silti mihinkään kohteeseen ei tarvinnut odotella. Muumimaailma on kyllä todella hieno paikka!

5 kommenttia:

  1. Oi jospa itsekin pääsisin taas Muumimaailmaan! On siitä ollut puhetta, että erään porukan kanssa sinne olisimme tänä kesänä lähteneet, mutta puheeksi se taisi taas jäädä! Harmi. Itse menisin sinne joka kesä vaikka yksinkin, jos en vain asuisi niin kaukana Naantalista. Niin pitkälle matkalle en tohdi kuitenkaan yksin lähteä – ja olisihan seurassa toki aina mukavampaa.

    Harmillista tosiaan, että Tove Janssonin alkuperäisteokset eivät ole niin paljoa esillä Muumimaailmassa. Erityisesti itseäni harmistutti jokunen vuosi sitten kun olin siellä käymässä ja vuoden teemana oli tämä "Muumilaakson uusista tarinoista" Lohikäärmeen kyyneleitä-jakso eli Merenneito ja Drontti Edvard-episodi. Mielestäni kun nämä "uudet jaksot" ovat melko kaukana alkuperäisistä tarinoista ja tunnelmasta – ja suoraan sanottuna aivan kamalasti toteutettuja. Onneksi toinen Teatteri Emman esitys oli ihana Kuinkas sitten kävikään? -kirjan kertomus! Eräänä vuonna siellä nähtiin myös Kuka lohduttaisi Nyytiä -tarina, sen jos minkä olisin halunnut nähdä (kyseisen kirjan runot ovat lemppareitani).

    Itselläni on hieman eri kokemus Muumimaailman hahmojen suhtautumisesta lapsien ja aikuisien välillä. Kun olen siellä hiljattain (joitain vuosia sitten) käynyt, hahmot tuntuivat olevan kovin vaivautuneita tällaisesta n. parikymppisestä fanista. Mistä lie sitten johtui. Silloin haikailin mielessäni, että pääsisinpä vain lapsen vartaloon ja Muumimamman syliin...

    P.S. Olisi hyvä, jos laajentaisit blogisi kommenttimahdollisuuksia. Monet eivät halua kommentoida minkään tilin kautta tai eivät välttämättä edes omista sellaisia. Itsekin nyt loin "höpö-höpö-googletilin", koska halusin viimein kommentoida sinulle, kun blogiasi seurailen. Aijemminkin olisin kommentoinut, jos se vain olisi ollut mahdollista.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi. :)

    Määkään en hirveästi arvosta noita "uusia jaksoja", vaikka osa niistä toki Lars Janssonin sarjakuviin perustuukin.

    Oi, onpas mukava kuulla, että siellä oli Kuinkas sitten kävikään -näytelmä!

    Kiitos vinkistä! En tiennytkään, että mulla oli sellaiset rajoitukset päällä. Muutan ne heti. :)

    VastaaPoista
  3. Moi. Tässä mietin, että tämä viimeisin juttu on viime kesältä. Onko päivitysten puutteeseen joku syy. Nyt vuonna 2014 erään nimeltä mainitsemattoman taiteilijan 100-vuotissynttäreiden myötä voisi löytyä paljon kirjoiteltavaa...

    VastaaPoista
  4. Moi! Kiitos kommentista! Olen tismalleen samaa mieltä, pitäisi kirjoittaa muumeista näin juhlavuonna. Blogin päivittäminen jäi, kun sain viime keväänä valmiiksi muumiaiheisen graduni, ja muumit jäivät hetkeksi syrjään muun elämän tieltä.

    VastaaPoista
  5. Hei!

    Kiitos erittäin kiinnostavasta blogista. Vosimmeko mahdollisesti tehdä yhteistyötä ja viedä Toven ja Muumien elämänviisaudet maailmalle yhdessä :-) Ota yhteyttä (jonas@allthingsmoomin.com) niin kerron lisää. Kiitos. T. Jonas / All Things Moomin.com

    VastaaPoista