lauantai 9. elokuuta 2014

Tove Janssonin omakuvia

Tässä on muutamia taidemaalari Tove Janssonin omakuvia.

Hattupäinen tyttö. Omakuva vuodelta 1938.

Omakuva vuodelta 1938.

Omakuva vuodelta 1939.

Tupakoiva tyttö. Omakuva vuodelta 1940.

Omakuva karvalakissa. Omakuva vuodelta 1941.

Ilvesboa. Omakuva vuodelta 1942.

Nainen. Omakuva vuodelta 1942.

Ennen naamiaisia. Omakuva vuodelta 1943.

Vasta-alkaja. Omakuva vuodelta 1959.

Omakuva vuodelta 1975.

Onnea, Tove!


Onnea Tove Janssonille!

Suomenruotsalaisen taiteilijan syntymästä tulee tänään kuluneeksi sata vuotta.

torstai 7. elokuuta 2014

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Tove Janssonin teatteritöitä

Tove Jansson ajautui 1940-luvun lopulla teatterin maailmaan tutustuttuaan Lilla Teaternin johtajaan Vivica Bandleriin. Tove teki monenlaisia teatteritöitä: hän käsikirjoitti näytelmiä, kirjoitti lauluja ja teki juliste-, puvustus- ja lavastusluonnoksia. Tässä tekstissä esitellään Tove Janssonin muumittomia teatteritöitä. Tieto on pirstaleista, sillä näitä asioita ei ole selvitetty missään teoksessa perusteellisesti, vaan olen koonnut kaikki nämä tiedot monesta eri lähteestä. Jos bongaat virheitä tai tiedät lisää, kerro ihmeessä!


Colombe (1950)

Tove maalasi vuonna 1950 Svenska Teaternille mainosjulisteen Jean Anouilhin näytelmään Colombe.

Colombe-näytelmän mainosjulisteen luonnos 1950.

Pessi ja Illusia (1952)

Tove teki vuonna 1952 puvustus- ja lavastusluonnokset Kansallisoopperan (tuolloin Suomalainen Ooppera) Pessi ja Illusia -balettiin. Tove teki siis luonnokset, mutta varsinaiset kulissit maalasi Kaarle Haapanen. Yrjö Kokko, jonka klassikkokirjaan baletti perustui, ei pitänyt Toven luonnostelemista hiiren asuista, sillä ne olivat hänestä liian satumaisia. Niinpä hiiret puettiin kansallisempiin asuihin. Tästä oli seurauksena se, etteivät puvustus ja lavastus sopineet yhteen. Kriitikotkin huomauttivat asiasta. Ahti Sonnisen säveltämä Pessi ja Illusia on Suomen kaikkien aikojen kansainvälisesti menestynein baletti. Baletista tehtiin vuonna 1954 elokuvaversio, mutta silloin puvustus ja lavastus pistettiin uusiksi.

 Toven luonnoksia hiirten puvuiksi.

 
Tove luonnoksia hiirten puvuiksi.

Pessi ja Illusia: Toven puku- ja lavastusluonnoksia.

Pessi ja Illusia: Toven puku- ja lavastusluonnoksia.


Maj-Lis Rajala ja Doris Laine Pessi ja Illusia -baletissa vuonna 1952.


Tuntematon näytelmä (1956)

Tästä Lilla Teaternissa vuonna 1956 esitetystä näytelmästä en tiedä mitään muuta kuin sen, että se  on todennäköisesti ensimmäinen produktio, jossa Tove Jansson ja hänen tuleva hovisäveltäjänsä Erna Tauro yhdistivät voimansa. Vivica Bandler pyysi Tove Janssonia kirjoittamaan näytelmään muutaman kupletin, jotka Erna Tauro sitten sävelsi. Yksi näistä lauluista oli Ett-två-tre, jonka sen alkuperäinen esittäjä Birgitta Ulfsson myöhemmin levytti. Näytelmästä Ulfsson on todennut, että se oli epätoivoinen yritys vääntää rautalangasta herraskartanomiljööseen sijoittuva keskinkertainen näytelmä, joka ei edes koskaan päässyt ensi-iltaan.


Lilla Teaternin avajaiset (1962)

Tove Jansson ja Erna Tauro tekivät Vivica Bandlerin pyynnöstä uuden laulun Lilla teaternin avajaisiin vuonna 1962. Laulu on nimeltään Konstberiderskan. Laulun esitti ja myöhemmin myös levytti Birgitta Ulfsson.


Crash (1963)

Vuonna 1963 Tove kirjoitti Lilla Teaternin esittämään ja veljensä Lars Janssonin käsikirjoittamaan Crash-näytelmään muutamia lauluja, jotka Erna Tauro sävelsi. Yksi näytelmän lauluista on Psykofnattvisan, jonka alkuperäinen esittäjä Lasse Pöysti jälkeenpäin myös levytti. Muita lauluja olivat mm. Rosenvalsen ja Si-och-Så Visan. Rosenvalsen-laulu oli mukana vuonna 1969 Mumintrollen-tv-sarjassa nimellä Kärlekens rosor, ja Si-och-Så Visan -laulu on myös mukana samaisessa sarjassa hieman muokattuna. Näytelmässä oli mahdollisesti mukana myös Skrämd spökvisan, joka on olemassa myös Lasse Pöystin levytyksenä. Laulujen lisäksi Tove teki näytelmään myös lavastus- ja puvustusluonnokset. Ateneumin Tove-näyttelyssä oli esillä Toven puvustusluonnoksia Crashiin.

Näytelmä, jota on eri lähteissä luonnehdittu myös musikaaliksi ja revyyksi, esitettiin Lilla Teaternissa lähteestä riippuen joko vuonna 1963 tai 1964. Näytelmän ohjasivat Vivica Bandler ja Kirsten Sörlie. Joissakin lähteissä näytelmän nimeksi kerrotaan Krasch.

Crash on Muumilaaksoon sijoittuva aikuisten satu. Näytelmässä ei ole Muumeista tuttuja hahmoja vaan "omituisia hännällisiä olentoja", kuten eräässä kritiikissä todettiin.  Näytelmää on kuvattu ”naivistiseksi draamaksi”, jonka roolihahmot ovat "-- laakson villejä asukkaita, jotka harjoittavat hännänsolmimisen taitoja ja joutuvat uusmaalaisen sivistämisyrityksen kohteiksi." Crashin kerrotaan myös kritisoivan "hyvinvointiyhteiskunnan kontrollijärjestelmiä -- ihmisen vapauden ja erilaisuuksien puolesta."

Crash-näytelmän näyttelijöitä. Vasemmalla Lasse Pöysti. 
(Näyttelijät: vasemmalta Lasse Pöysti (Borgmästare), Stina Svensson (Pålle), Margret von Martens (Telefonfröken), Elli Groven (Adéle), Signe Liljeberg (Mamsan), Gösta Bredefeldt (Gullet).

Crash: Toven lavastusluonnos.

Crash: Toven pukuluonnos Pållelle.

Crash: Toven pukuluonnos Pållelle.

Muita draamatekstejä

Tove Jansson kirjoiti 1970-1980-luvuilla lukuisia draamatekstejä. Osa oli näytelmiä, osa kuunnelmia, osa dramatisointeja hänen aiemmista teoksistaan. Näitä draamatekstejä ovat seuraavat teokset: Orm i salongen 1974, Fönstret 1976, Lyssnerskan 1976, Gymnastiklärarens död 1976, Kvinnan som lånade minnen 1977, Dottern 1977, Tio före fyra 1977, Dockskåpet 1986, White Lady 1986, Huvudrollen 1988, Den stora resan 1988.