tiistai 4. heinäkuuta 2017

Tove Janssonin lyriikkaa

Tove Jansson hovisäveltäjänsä
Erna Tauron kanssa vuonna 1970.

Tove Jansson loisti proosan parissa, mutta hän kirjoitti myös lyriikkaa, runoja ja laulunsanoja. Tässä blogitekstissä kerron Tove Janssonin aikuisille suunnatusta, ei-muumi-lyriikasta.


Runoja

Tove Jansson kirjoitti runokokoelman Visor till min dam vuonna 1947 muttei koskaan julkaissut kokoelmaa. Emma Klingenberg on selvittänyt runokokoelman mysteerin Tove Janssonin papereita tutkiessaan. Irmelin Sandman Lilius kertoo samaisesta runokokoelmasta Toven matkassa -teoksessa. Suurin osa runoista on kopioitu Liliuksen tekstiin Outi Mennan suomentamina. Runot ovat Fyra gyllne gökar (Neljä kultaista käkeä), Distans (Etäisyys), Molnskugga (Pilven varjo), Visa om att vara ung (Laulu nuoruudesta), Vidare (Eteenpäin), Novembervisa (Marraskuu), Frigivelse (Vapautus), Missmodig visa (Alakuloinen laulu), Kväll (Ilta), Tyvärr (Valitettavasti), Ebbstrand (Luoteisrannikko), Sensommarnatt (Myöhäiskesän yö), Förvandling (Muutos). Klingenberg lisää listaan vielä seuraavat runot: Väggmålning, Porträtt med blomma, Gångvisa.

Boel Westin kertoo lisäksi Tove-elämäkerrassaan, että Tove kirjoitti 1940-luvulla Lauluja rakastetulleni -nimisen rakkausrunokokoelman, jota ei ole koskaan julkaistu. Kokoelma sisälsi runoja nimiltä Permission, Ångest, Skuld, Efter kriget. Onko kyseessä yllämainittu runokokoelma - kenpä tietää?


Laulunsanoja

1950-luvulla Tove Jansson alkoi kirjoittaa ystävänsä Vivica Bandlerin Lilla Teaternin esityksiin lauluja, jotka Erna Tauro sävelsi. Taurosta tuli lopulta Janssonin hovisäveltäjä, joka sävelsi kaikki Muumi-laulutkin. Tove on kertonut laulujen teosta, että teksti tulee ensin, sitten musiikki. Erna oli tehnyt musiikin ennen tekstiä yhden ainoan kerran, ja Tovella oli ollut suuria vaikeuksia saada sanat sopimaan. Näin ainakin Tove kainosti esitti asian eräässä haastattelussa. Lilla Teaternin näyttelijä Birgitta Ulfsson on myöhemmin kertonut, että harvoin laulujen sanoihin tai säveleen tehtiin teatterissa muutoksia, sillä laulut oli valmiiksi suunniteltu estradikäyttöön.

***

Janssonin ja Tauron yhteistyö alkoi vuonna 1956, kun Vivica Bandler pyysi Tove Janssonia kirjoittamaan erääseen Lilla Teaternin näytelmään muutaman kupletin, jotka Erna Tauro sitten sävelsi. Yksi näistä lauluista oli Ett-två-tre (tai 1-2-3), jonka alkuperäinen esittäjä oli Birgitta Ulfsson. Ulfsson on todennut Ett-två-tre -laulusta, että ajan saatossa laulun teksti ja nuotti katosivat. Laulu kuitenkin säilyi Ulfssonin muistissa, ja Ulfsson onkin levyttänyt laulun 2000-luvun alussa. Ulfssonin mukaan Ett-två-tre perustuu häneen: "Tove piti teatterista, ja minä olin hänestä hauska juttukumppani. Kun Tove kirjoitti viisun kevytmielisestä tytöstä, joka laulaa Ett-två-tre, hän ajatteli minua. Hänestä minä olin flirttityttö - -."

***

Tove Jansson ja Erna Tauro tekivät Vivica Bandlerin pyynnöstä uuden laulun Lilla Teaternin avajaisiin vuonna 1962. Laulu on nimeltään Konstberiderskan. Laulun esitti ja myöhemmin 2000-luvulla myös levytti Birgitta Ulfsson, joka on kuvaillut laulua "sirkusballadiksi taiteilijaelämän touhusta ja vilskeestä". Laulusta on olemassa kaksi suomennosta Taitoratsastajatar-nimellä: Marjukka Erosen suomennos tv-ohjelmassa 1970 ja Juhani Siltasen suomennos Vivica Bandlerin elämäkerrassa.

***

Vuonna 1963 Toven veli Lars Jansson kirjoitti Crash-näytelmän Lilla Teaterniin. Crash, Muumilaaksoon sijoittuva "aikuisten satu", sisältää myös Toven ja Larsin yhdessä kirjoittamia lauluja.

Yksi näytelmän lauluista on Psykofnattvisan, jonka alkuperäinen esittäjä Lasse Pöysti levytti jälkeenpäin 2000-luvulla. Marjukka Eronen suomensi laulun Psykomaniaksi vuoden 1970 tv-suomennoksessaan.

Toinen laulu näytelmästä on Rosenvalsen, jota Birgitta Ulfsson on luonnehtinut "oopperaparodiaksi". Janssonit kierrättivät Rosenvalsenin vuoden 1969 Mumintrollen-tv-sarjaan nimellä Kärlekens rosor. Pöysti on levyttänyt laulun 2000-luvulla.

Kolmas laulu on Si-och-Så Visan. Si-och-Så Visan -laulu on myöskin kierrätetty Mumintrollet-tv-sarjaan; laulu esiintyy sarjassa hieman muokattuna. Marjukka Eronen suomensi laulun nimellä Vähän niin ja näin vuoden 1970 tv-ohjelmaan, jossa Bo Andersson esitti sen.

Neljäs laulu on Jag litar inte längre på min hatt

***

Skrämd spökvisa on myös teatteritarkoituksiin tehty. Ulfsson ei tosin 2000-luvun alun muisteloissaan ole varma, oliko Spökvisan mukana Crashissa vai kenties jossain toisessa näytelmässä, toteaa vain, että sellaista se on teatterin kanssa - kaikki on veteen kirjoitettu. Spökvisasta ei tiettävästi ole suomennosta saatavilla.

***

Sitten on laulu nimeltä Gökvisan vuodelta 1965. Sen varhainen versio on Fyra gyllne gökar. Irmelin Sandman Liliuksen mukaan Gökvisan on Fyra gyllne gökar ”uuteen asuun kirjoitettuna, toiveikkaampana”, muun muassa loppu on muutettu. FGG:n on Outi Menna suomentanut Toven matkassa -teoksessa, ja Gökvisania suomentaja Menna nimittää Käkilauluksi samaisessa teoksessa. Se, missä yhteydessä laulu on esitetty, on epäselvää. Barbara Helsingius on säveltänyt runon 1989.

***

Tauron ja Janssonin tunnetuin kappale on rakastettu Höstvisa eli Esko Elstelän suomentamana Syyslaulu. Jansson teki sanoituksen vuonna 1965, kun Tauro kaipasi sanoituksia radion viisukilpailuun. Höstvisan levytti 1970-luvulla Bo Andersson sekä ruotsiksi että suomeksi. Laulu julkaistiin myös nuottina 1970-luvulla. Bo Andersson esitti laulun "musiikkivideon" vuonna 1970 tv-ohjelmassa.

***

1970-luvulla Bo Andersson levytti myös Jansson-Tauron laulun nimeltä Vi går runt, vi går runt... Laulu tunnetaan myös nimellä Tillsammans, jolla nimellä sen levytti Cumulus-yhtye 1970-luvulla. Laulun on suomentanut Esko Elstelä nimellä Kaksin. Kertosäkeenä on vuonna 1958 tehty Muumi-laulu Slutsång, jälleen kierrätystä siis.

***

Sitten seuraa kolme yllätystä: kolme laulutekstiä, jotka Tove Jansson on kirjoittanut olemassaolevaan sävelmään!

Ensimmäinen laulu on nimeltään Silja Line Blues, ja sen on levyttänyt Arja Saijonmaa vuonna 1981. Sävel on Anders Johnny Ekdahlin. Juhani Siltanen on suomentanut laulusta pätkän Vivica Bandlerin elämäkertaan.

Kaksi seuraavaa ovat Emma Klingenbergin löytöjä Toven arkistosta.

Toinen on Målerisk vaggvisa (1944), jonka sävel on Evert Tauben Byssan lull.

Kolmas on juhlista kertova Stora mymmelvisan. Se on kirjoitettu Povel Ramelin laulun Titta det snöar säveleen.

***

Lähes kaikki laulunsanat löyvät tästä linkistä!

Useat Tove Jansson laulut
kantaesittänyt ja levyttänyt
Birgitta Ulfsson
säveltäjä Erna Tauron kanssa.


Teatterinjohtaja,
Tove Janssonilta laulut tilannut
Vivica Bandler
Erna Tauron kanssa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti