lauantai 16. lokakuuta 2021

Esi-isä tv-sarjoissa

Taikatalvi-romaanissa Muumipeikko tapaa esi-isän, joka myllää Muumitaloa ja muun muassa kääntää Vilijonkan potretin toisinpäin. Herttainen hahmo nähdään myös useammassa tv-sarjassa.

Mumindalen (tässä tv-sarjassa esi-isä saa vielä alkuperäisromaania suuremman roolin):



Muumien maailma:




Muumilaakson tarinoita (tosin tässä sarjassa näemme esi-isästä vain vilauksen):



Muumilaakso:


Mikä näistä esi-isän tv-esiintymisistä on sinun suosikkisi?

keskiviikko 6. lokakuuta 2021

Esi-isä puree!

Ihastuttavassa Mumindalen-tv-sarjassa on Tove ja Lars Janssonin nerokas adaptaatio Tove Janssonin novellista Maailman viimeinen lohikäärme. Lohikäärme on nimittäin korvattu esi-isällä! Näytelmä-tv-sarjassa olisi vaikeaa esittää tultasyöksevä lohikäärme, mutta käsinukke-esi-isä on helppo toteuttaa. Lisäksi näin lohikäärmejuoni saadaan punottua kiinni Taikatalvi-jaksojen perään. Tv-sarjassa Muumipeikko on siis tutustunut talven aikana muumien esi-isään ja keväällä perheen herättyä esittelee ylpeänä uutta, temperamenttista toveriaan, joka puree kaikkia, jopa Muumipeikkoa ja pikku Myytä. Kun Nuuskamuikkunen saapuu etelästä, esi-isä viehättyy Nuuskamuikkusesta, mikä aiheuttaa Muumipeikolle kitkeriä mustasukkaisuuden tunteita. Mielestäni tämä ratkaisu on erittäin toimiva ja supersöötti. Esi-isä oli jo valmiiksi sympaattinen olento, mutta nyt esi-isä vielä puree muumiperheen jäseniä, mikä voisi olla herttaisempaa?


Esi-isä on juuri puraissut Muumipeikkoa.

Muumipeikko on mustasukkainen
Nuuskamuikkusen esi-isältä saamasta huomiosta.

Esi-isä mukana kahvipöydässä.

Myytäkin on purtu!

Nuuskamuikkunen suututtaa tahallaan esi-isän,
joka palaa kaakeliuuniin.


tiistai 5. lokakuuta 2021

Tove Janssonin muumilaulut

Tove Jansson kirjoitti lukuisia lauluja ja runoja muumeista. Tässä tekstissä esittelen muumilyriikkaa. Selkeyden vuoksi käytän lauluista ruotsinkielisiä nimiä, mutta monet laulut on toki suomennettu, osa jopa usemman kerran. Suurimman osan lauluista on säveltänyt Erna Tauro, mutta muitakin säveltäjiä on. 


Laulut romaanista Kometen kommer (1946)

Tove kirjoitti kaksi runoa toiseen muumikirjaansa Muumipeikko ja pyrstötähti. Muumimamma laulaa lapsille Sov mina ungar. Juhlista kertoo Villerivallaresången.


Laulut romaanista Trollkarlens hatt (1948)

Kirjassa Taikurin hattu on yksi laulu, Morgonvisa.


Laulut romaanista Farlig midsommar (1954)

Vaarallinen juhannus -kirjassa kuullaan viimein sanat muumien legendaariseen lauluun Alla små djur slår rosett på sin svans.


Balen i Mumindalen 1956)

Balen i Mumindalen on ensimmäinen sävelletty muumilaulu.


Laulut romaanista Trollvinter (1957)

Taikatalvessa on monia hienoja lauluja. Muumipeikko kaipaa Nuuskamuikkusta (Har du mig gär igen) ja kesää (Mumintrollets arga sommarsång), Tuu-tikki riemuitsee talvesta (Tootickis vintervisa) ja keväästä (Tootickis vårsång), Tuu-tikki suree oravaa (Sången om den dödar ekorren / Sorgesång) ja manaa keskiyön kokkojuhlaa (Svart natt). Nämä laulut tekivät paluun tv-sarjassa Mumindalen (1973) Erna Tauron säveltäminä.


Laulut näytelmästä Troll i kulisserna (1958)

Tove Janssonin ja Erna Tauron legendaarisimmat muumilaulut ovat peräisin muuminäytelmästä. Kaikki kuusi laulua ovat jo moderneja klassikoita! Viidellä hahmolla on omat laulunsa: Mumintrollets visa, Lilla Mys visa, Fru Filifjonks sång, Misans klagolåt, Teaterråttan Emmas visdosmord. Lopuksi lauletaan Slutsång. Emma Klingenberg on löytänyt Vilijonkan laulusta julkaisemattoman säkeistön Toven arkistosta.


Runoja romaanista Pappan och havet (1965)

Muumipappa ja meri -kirjassa löydetään majakanvartijan runot “Det är så tomt på havet” ja “Den tredje oktober”.


Laulut tv-sarjasta Mumintrollet (1969)

Tähän tv-sarjaan Tove ja Lars tekivät yhdessä seitsemän laulua, jotka sävelsi tietenkin Erna Tauro. Yksi lauluista on perinteinen hahmolaulu eli Hosulin laulu (Rådd-djurets visa). Muut laulut ovat hieman omituisempia moraalipohdiskeluja tai muita tunnelmointeja kuninkaan ja muumiperheen arvomaailmojen ja elämänasenteiden törmätessä. Laulut ovat Det är ganska skönt, Kärlekens rosor, Lag och rätt, Si och så visan, Tango ja Varje kryp. Si och så visan on kierrätystä Toven ja Tauron aiemmasta laulusta vuodelta 1963.


Runot romaanista Sent i november (1970)

Muumilaakson marraskuussa Hemuli lausuu runon: Hemulens dikt.


Mumintrollets rövarvisa (1971)

Emma Klingenberg on löytänyt Mumintrollets rövarvisa -laulun Toven papereista. Laulu on jo kolmas versio vuoden 1963 Si och så visanista.


Laulut tv-sarjasta Mumindalen (1973)

Tv-sarjassa on viisi uutta laulua, joista vain yhden sanoitti Tove ja loput Lars. Tauro sävelsi laulut. Pikku Myy saa peräti kolme uutta laulua: Lilla Mys sång till vattentunnan, Lilla Mys egen visa - efter ett åskväder -, Mys äppelvisa. Loput laulut liittyvät jouluun. Niiskuneiti laulaa Har du gjort en present? -laulun, ja Nyyti laulaa Knyttenas julsångin.


Snusmumrikens visa (1982)

Nuuskamuikkusen laulu julkaistiin nuottina.


Laulut näytelmästä Vem ska trösta Knyttet? (1986)

Näytelmässä on kolme uutta laulua tärkeimmäille hahmoille, Mörölle, Tuitulle ja Nyytille: Mårrans klagosång, Knyttets visa, Skruttets visa.


Sekalaisia lauluja

Tovella on vielä neljä muumilaulua, joiden ajoitusta en tiedä. Näitä ovat Muminmammas visa ja Muminpappas visa sekä Stora äppelvisan / Mys äppelvisa. Emma Klingenbergin laululöytöihin lukeutuu Snörkfrökens visa eli Niiskuneidin laulu!

perjantai 1. lokakuuta 2021

Muumilaakso (2019-)

Muumilaakso on suomalais-brittiläinen animaatiosarja. Sarjan taustatekijöihin kuuluvat Gutsy-tuotantoyhtiö sekä tuottajat John Woodley ja Marika Makaroff.


Brittituotannossa kuullaan superjulkkiksia, muun muassa Kate Winslet Vilijonkkana. Suomalaisina ääninäyttelijöistä omia suosikkejani ovat ilmeikäs ja monivivahteinen Joonas Nordman Muumipeikkona, käheän tomera Kiti Kokkonen Pikku Myynä sekä lämpimän pehmeä Satu Silvo Muumimammana. Näyttelijät ja animaattorit tuovat hyvin selkeästi esille muumien tunnetilat. Pikku Myy on välillä yllättävänkin ilkeä.


Ensimmäisellä kaudella jaksot ovat lyhyitä (20 minuuttia), eikä juoni jatku seuraavassa jaksossa, mikä tekee jaksoista helposti katsottavia mutta ehkä myös hieman irrallisia, sillä esimerkiksi Vaarallinen juhannus -kirjan juoni on pilkottu erillisiksi tarinoiksi. Kirjojen ja sarjakuvien juonia on muokattu kuitenkin luovasti ja onnistuneesti. 2010-luvun lapsia varten tv-sarjassa on aiempiin Muumi-tv-sarjoihin verrattuna paljon actionia ja slapstick-huumoria. Jaksoja on 13, ja listan voi lukea täältä (Wikipedia). Näkymätön lapsi ja Taikatalvi noudattavat alkuperäistarinoita aika paljon, mutta niissäkin on otettu vapauksia. Näkymätön lapsi -jaksossa Ninnin tilannetta ja hoitokeinoja avataan lapselle hienosti.


Musiikki on englanninkielistä pop-musiikkia, ja animaatio on eläväistä. Upeat taustat, Suomen luontoa henkivät valot, kauniit värit ja pienet yksityiskohdat viehättävät kaltaistani muumifania suuresti! Erityisesti esi-isän vimmaisesti eri suuntiin viipottava turkki jäi mieleen esimerkkinä animaation onnistumisesta.


maanantai 17. kesäkuuta 2019

Muiden kuvittajien Muumi-kuvia

Vaikka Tove Jansson kuvittikin omat muumitarinansa itse, hänen tarinoitaan ilmestyy joskus satukokoelmissa toisten taiteilijoiden kuvittamina. Tähän tekstiin olen koonnut suomalaisten kuvittajien muuminäkemyksiä.

Björn Landströmin kuvittamassa satukirjassa Olipa kerran: klassillisia satuja (1974) on mukava Toven novelli Kevätlaulu. Landström teki satuun kolme kuvaa. Ensimmäisessä kuvassa on Nuuskamuikkunen koivumetsässä, toisessa vaikeroiva Ti-ti-uu ja kolmannessa kaarnanpala, jossa Nuuskamuikkusen keksimä nimi on.

Björn Landström: Nuuskamuikkunen

Björn Landström: Ti-ti-uu

Björn Landström

UNICEF julkaisi vuonna 1983 Aurinkosade: satuja ja tietoa vedestä -kirjan. Kevätlaulu on mukana kirjassa Matti Kodan kuvittamana. Kota on tehnyt novelliin kaksi kuvaa, joissa ovat hyvin nuori Nuuskamuikkunen, joka soittaa huuliharpun sijaan pilliä, sekä erittäin söpö Ti-ti-uu.

Matti Kota: Nuuskamuikkunen

Matti Kota: Ti-ti-uu

Toven Näkymätön lapsi -novelli on mukana Huviretkellä-satukokoelmassa (1997). Itse novellissa on alkuperäinen kuvitus, mutta Kristiina Louhi on piirtänyt Muumipeikon mukaan satukokoelman kanteen.

Kristiina Louhi: Muumipeikko
ja muita suomalaisia satuhahmoja

Maria Mikkolan kokoamassa Lasten iloinen teatteri -kirjassa (1983) on katkelma Toven teatterimaailmaan sijoittuvasta Vaarallinen juhannus -lastenromaanista. Mukana on kirjan luku Miten ensi-iltaan valmistaudutaan, jonka on kuvittanut Riina Ahonen. Ahosen neljässä kuvassa lapset näyttelevät muumeja ilman maskeja.

Riina Ahonen: Muumipappa ja teatterirotta Emma

Riina Ahonen: Miska

Riina Ahonen: Muumimamma

Riina Ahonen: jalopeura ja pikku Myy

Kristina Segercrantzin kuvittamassa Suuri suomalainen satukirjasto (1988-1990) on mukana peräti kolme muuminovellia: Hattivattien salaisuus, Kertomus näkymättömästä lapsesra, Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin.

Hattivattien salaisuudessa on kuusi kuvaa: yrmy Muumipappa, tyhjä ranta, Muumipappa hattivattien matkassa, hyönteinen, hattivattien täyttämä meri ja yksinäinen Muumipappa purjehtimassa.

Kristina Segercrantz:
Muumipappa

Kristina Segercrantz

Kristina Segercrantz: Muumipappa ja hattivatit

Kristina Segercrantz: Muumipappa ja hattivatit

Kristina Segercrantz: Muumipappa

Kertomuksessa näkymättömästä lapsesta on viisi kuvaa: Ninnin tiuku sateessa, muumiperhe tapaa Ninnin, Ninnin jalat portaissa, päätön Ninni, naurava Ninni kokonaan näkyvänä.

Kristina Segercrantz:
Ninnin tiuku

Kristina Segercrantz:
Ninni saapuu muumitaloon

Kristina Segercrantz: Ninni portaissa

Kristina Segercrantz: Ninni

Kristina Segercrantz: Ninni

Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin -novellissa on neljä kuvaa: meri, Vilijonkka ja Kampsu, Vilijonkka piileksimässä myrskyltä, Vilijonkka riemuitsemassa myrskystä.

Kristina Segercrantz

Kristina Segercrantz: Vilijonkka ja Kampsu

Kristina Segercrantz: Vilijonkka

Kristina Segercrantz: Vilijonkka

Mitä ajattelit muiden suomalaisten kuvittajien muumikuvista? Kenellä oli hienoin, kenellä oudoin, kenellä turvallisin tulkinta muumeista?

Muumipeikko-sarjakuvan luonnoksia

Tove Janssonin upeasta Muumipeikko-sarjakuvasta on säilynyt harvoja originelleja, mutta onneksi hänen ateljeestaan on löytynyt nämä luonnoksia ja hahmotutkielmia.